Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Kabul : Tietoa Afganistanista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kabul

Puh. +93 798 108 786
S-posti: sanomat.kab@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Afganistan

Suhteet

Afganistan tunnusti Suomen vuonna 1928. Diplomaattisuhteet solmittiin 1956. Suomen ja Afganistanin välillä on myös ystävyyssopimus vuodelta 1928. Suomen ja Afganistanin suhteet ovat lämpimät ja avoimet.  Suomen Kabulin-edustusto korotettiin lokakuussa 2008 suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi.

 

Afganistanista tuli Suomelle merkittävä avustuskohde vuonna 2002 kansainvälisen yhteisön käynnistäessä ponnistelut maan jälleenrakentamiseksi ja vakauttamiseksi. Suomen ja Afganistanin välille sovittiin yhteistyösopimus vuonna 2013 presidentti Hamid Karzain vieraillessa Suomessa.

 

Suomen tavoitteita Afganistanissa edistetään pitkäjänteisesti kehitysyhteistyöllä, humanitaarisella avulla sekä siviili- ja sotilaallisella kriisinhallinnalla. Vakaa ja rauhallinen Afganistan, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa oikeusvaltion periaatteita, on Suomen ja koko kansainvälisen yhteisön etu.

 

Osallistuminen Afganistanin vakauttamiseen on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja koko kansainvälisen yhteisön etu on vakaa ja rauhallinen Afganistan, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Suomen päämäärät Afganistanissa pohjautuvat kansainvälisen yhteisön ja Afganistanin hallituksen hyväksymään kokonaisvaltaiseen strategiaan. Suomen tavoitteita edistetään pitkäjänteisesti:

- kehitysyhteistyöllä,

- humanitaarisella avulla,

- siivili- ja sotilaallisella kriisinhallinnalla sekä

- alueellisella yhteistyöllä.

 

Tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Afganistanin hallituksen, muiden avunantajien ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa informoidaan säännönmukaisesti Afganistanin tilanteesta ja Suomen toimista. Valtioneuvoston Afganistan-selonteko muodostaa kokonaisvaltaisen suunnitelman Suomen sitoutumisesta Afganistanin vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen. Eduskunta hyväksyi selonteon marraskuussa 2014.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Afganistanin talouden ja elinkeinojen vahvistaminen, työpaikkojen luominen sekä kansallisen budjetin perustan turvaaminen ovat Afganistanin tulevaisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Talouskasvusta saatavan hyödyn tulisi myös jakaantua yhteiskunnassa tasaisesti. Köyhyysrajan alapuolella on 39 % kansasta.

 

Afganistanin talous kasvoi voimakkaasti vuoden 2002 jälkeen. Viime vuosina talouskasvu on hidastunut johtuen lisääntyneestä talouden epävarmuudesta johtuen esimerkiksi poliittisesta transitiosta ja turvallisuussyistä. Talouskasvu oli vuonna 2015 noin 1,5 %.

 

Valtion oma tulokertymä ei ole riittävä, vaan maa on edelleen vahvasti apuriippuvainen. Tulokertymään on vaikuttanut taloudellinen laskusuhdanne ja heikkoudet tulojen keräämisessä. Afganistanin tulee jatkaa rakenteellisia talousuudistuksiaan tulojen kasvattamiseksi.

 

Talouden kannalta uusien työpaikkojen luominen on hyvin tärkeää: joka vuosi työmarkkinoille on tulossa arviolta 400 000 uutta työntekijää väestönkasvusta johtuen. Kaivossektorilla on potentiaalia tuottaa tuloja keskipitkällä aikavälillä, mutta suurta määrää uusia työpaikkoja sen ei odoteta luovan. Uusia työpaikkoja olisi mahdollista luoda etenkin maataloussektorilla, joka tarjoaa nykyiselläänkin puolet työpaikoista maassa. Maatalouden toiminnan tehostaminen ja kastelujärjestelmien rakentaminen ovat edellytyksenä kestävälle talouskasvulle ja kehitykselle. Infrastruktuurin vahvistaminen erityisesti kuljetusyhteyksiä ja energiansaantia parantamalla on myös tärkeää.

 

Afganistanin WTO-jäsenyys hyväksyttiin järjestön ministerikokouksessa joulukuussa 2015. WTO-jäsenyyden odotetaan kehittävän maan nykyisellään alhaista ulkomaan kauppaa, maan kauppatase on ollut jyrkästi negatiivinen Afganistanille. Tärkeimpiä vientituotteita ovat hedelmät ja pähkinät, puuvilla, matot ja turkikset. Maahan tuodaan koneita ja kuljetusajoneuvoja, öljytuotteita, ruokaa ja sementtiä. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat naapurimaat Pakistan ja Intia. Suomi on Afganistanille tärkeä vientikohde turkiskaupasta johtuen ja tilastoista riippuen olemme olleet sijalla 5-10. Kauppa EU-maihin on yleisesti ollut vaatimatonta.  

 

 

Turkiskauppaa on tehty jo pitkään Afganistanista Suomeen, mutta muutoinkin Suomen ja Afganistanin väliset kaupalliset suhteet ovat vähitellen kehittymässä. Afganistan-Suomi kauppayhdistys perustettiin Mazar-e-Sharifissa toukokuussa 2014. Suomalaiset viranomaiset ovat kaupan vienninedistämiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävän Team Finland –toiminnan avulla myös lisänneet yhteistyötään. Suomalaisissa yrityksissä on orastavaa kiinnostusta Afganistania kohtaan, vaikka turvallisuustilanne, liiketoimintaympäristö ja infrastruktuuri aiheuttavat vielä epävarmuutta.

 

Kauppavaihto on ollut melko alhainen ja kauppatase on ollut yleensä Afganistanille ylijäämäinen. Vuonna 2014 Suomen vienti kasvoi ollen 10,4 miljoonaa euroa. Vastaavasti Afganistanin vienti Suomeen oli 7,6 miljoonaa euroa. Suomen päätuontiartikkeli Afganistanista on karakul-turkikset.

 

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Kabul sijaitsee n. 1800 metrin korkeudessa Kabul-joen laaksossa.

Edustustot

Afganistanissa on Pohjoismaista edustettuina Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Tanska. EU-maista edustettuina ovat lisäksi mm. Iso-Britannia, Saksa, Hollanti, Ranska, Espanja, Italia.

Joukkoliikenne

Kabulin kansainväliseltä lentokentältä lähtee päivittäin lentoja lähialueille sekä mm. Dubaihin ja Istanbuliin.

Kansalliset vapaapäivät

Afganistan viettää islamilaisen kalenterin mukaisia juhlapäiviä (profeetan syntymäpäivä, ramadanin ensimmäinen päivä, eid al-fetr, eid al-adha, ashora), persialaista uutta vuotta (nawroz), lisäksi Neuvostoliiton joukkojen poistumisen vuosipäivä (15.2.), islamilaisen vallankumouksen juhlapäivä (28.4.), Afganistanin itsenäisyyspäivä (19.8.) ja Ahmad Shah Massoudin juhlapäivä (9.9.) ovat kansallisia vapaapäiviä.

Puhelimet

Kännykkäverkoston kuuluvuus on verrattain hyvä kaupunkialueilla, maaseudulla kuuluvuudessa saattaa olla katveita.

Pukeutuminen

Pukeutuminen on yleisesti konservatiivista ja perinteistä, miehet käyttävät usein paikallista shalwar kameez -asua, naiset pukeutuvat peittävästi.

Sähkövirta

220V. Erityisesti talvella suuria vaihteluja sähkövirran laadussa.

Terveydenhuolto

Maan julkinen terveydenhuolto on kehittymätöntä. Kabulissa on muutama ulkomaalaisten ylläpitämä terveyskeskus, joiden hoito on länsimaiden tasolla.

Turvallisuus

Afganistan turvallisuustilanne on huono eikä ulkoministeriö suosittele maahan matkustamista. Tarkempia tietoja turvallisuustilanteesta löytyy ulkoministeriön matkustustiedotteesta.

Valuutta

Afganistanin valuutta on afgani, mutta lähes joka paikassa voi käyttää myös Yhdysvaltojen dollareita.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Kabul

Päivitetty 11.4.2016

© Suomen suurlähetystö, Kabul | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot