Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Palvelut suomalaisille - Suomen suurlähetystö, Kabul : Palvelut : Palvelut suomalaisille

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kabul

Puh. +93 798 108 786
S-posti: sanomat.kab@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Palvelut suomalaisille

Suomalaisille tarjottaviin konsuli- ja kansalaispalveluasioihin kuuluvat mm. notaari- ja laillistamisasiat, väestötietorekisteri-ilmoitukset, kansalaisuusasiat ja passihakemukset.

Asiointia varten (pl. hätätapaukset) on varattava aika numerosta +93 (0) 79 870 87 86 

KONSULIPALVELUT

Yhteys hätätapauksissa

Edustuston virka-aika on sunnuntaista torstaihin klo 8:30-16:15. Virka-ajan jälkeen kiireellisissä konsulihätätapauksissa voi ottaa yhteyttä ulkoministeriön päivystysnumeroon +358 9 160 55555. Päivystysnumero on tarkoitettu yhteydenottoihin ainoastaan hätätilanteessa virka-ajan ulkopuolella, pyhäpäivinä, perjantaisin ja lauantaisin. Päivystysnumero ei ole yleisiä tiedusteluja varten.

Jos ministeriön päivystyskeskukseen ei saada yhteyttä, Suomen kansalainen voi henkeä uhkaavassa hätätilanteessa soittaa Suomen Afganistanissa olevan rauhanturvajoukon päivystysnumeroon +93 79 613 5527, josta tieto pyritään välittämään asianomaisille viranomaisille.

Ulkoasiainministeriön verkkosivuilla on yksityiskohtaisempaa tietoa konsulipalveluista. Sivuilta löytyy myös konsulipalvelulaki ja ulkoasiainministeriön matkustustiedotteet sekä matkustusturvallisuuteen liittyviä ohjeita.

Matkustusilmoitus ja kriisitilanteet

Suurlähetystö suosittelee, että Afganistanissa asuvat ja matkailevat Suomen kansalaiset ilmoittavat henkilötietonsa matkustusilmoitus.fi -sivuston kautta tai sähköpostiosoitteeseen sanomat.kab(a)formin.fi.

Tietojen antaminen on vapaaehtoista ja niitä käsitellään luottamuksellisesti tietosuojasäännösten sekä konsulipalvelulain mukaisesti. Edustustojen ylläpitämistä rekistereistä voidaan antaa tietoja myös muille viranomaisille välttämättömiä viranomaistarkoituksia varten. Muun muassa KELA:lla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada muilta valtion viranomaisilta tietoja etuuskohtaisen erityislainsäädännön nojalla.

Ohjeet kriisitilanteita varten

Kriisitilanteen uhatessa tulee rajoittaa tarpeetonta liikkumista kodin ulkopuolella ja seurata tiedotusvälineitä sekä Suomen Kabulin suurlähetystön ja ulkoasiainministeriön verkkosivuja. Mikäli mahdollista, kriisialueelta kannattaa poistua tai ainakin siirtää perheenjäsenet pois alueelta. Asemamaassa pysyvästi asuvan Suomen kansalaisen tai perheenjäsenen pyydetään ilmoittamaan suurlähetystölle mahdollisesta siirtymisestään kriisialueelta pois. On hyvä seurata myös asemamaan viranomaisten antamia ohjeita.

Evakuointitilanteessa suurlähetystö ilmoittaa kokoontumispaikat verkkosivuillaan ja Facebook-sivuillaan.

Pohjoismaiden ja EU-maiden edustustot ovat velvollisia auttamaan Suomen kansalaisia hätätilanteissa, mikäli paikkakunnalla ei ole Suomen edustustoa.

Virka-ajan ulkopuolella hätätapauksissa voi ottaa yhteyttä ulkoministeriön päivystysnumeroon +358 9 160 55555.

Kehotamme tulostamaan alla olevan valmius- ja evakuointiohjeen kriisitilanteen varalta: pdfOhjeita kriisitilanteen varalle

VÄESTÖTIETOILMOITUKSET

Väestörekisterikeskus ja maistraatit ylläpitävät valtakunnallista rekisteriä kaikista Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista.

Lain (661/2009) mukaan väestötietojärjestelmän tiedot tulee myös ulkomailla oleskelevan osalta pitää ajan tasalla, olkoonpa oleskelu ulkomailla tilapäistä tai pysyvää. Laki edellyttää henkilöltä itseltään tiettyä aktiivisuutta rekisteritietojen antamisessa.

Ilmoituksen liitteenä on oltava aina alkuperäinen asiakirja, joka on asianmukaisesti laillistettu. Mikäli asiakas haluaa säilyttää alkuperäisen asiakirjan itsellään, voidaan edustustossa ottaa asiakirjasta kopio ja todistaa jäljennös oikeaksi.

Asiakirjan esittäjä on velvollinen tarvittaessa kääntämään asiakirjan suomeksi tai ruotsiksi. Myös käännös englanniksi hyväksytään. Jos virallinen käännös tehdään asiakkaan asuinmaassa, käännös tulee laillistaa. Jos asiakirja käännetään Suomessa, riittää Suomessa auktorisoidun kääntäjän tekemä käännös (Laki auktorisoiduista kääntäjistä).

Mikäli kyseessä on lapsen rekisteröinti, suosittelemme että lapsi on mukana edustustolla ilmoitusta jätettäessä.

Lomakkeet on haettavissa osoitteesta www.suomi.fi. Lomakkeen voi täyttää itse ja lähettää paperitulosteena lomakkeessa ilmoitettuun maistraattiin Suomessa. Lomake voidaan jättää myös Suomen edustustoon ulkomailla. Mikäli ilmoitus koskee yksittäisen henkilön väestötietojärjestelmään ilmoitettavia tietoa, toimenpide on maksuton.

Edustusto välittää seuraavia tietoja väestötietojärjestelmään:

Afganistanissa solmitun avioliiton rekisteröinti Suomen väestötietojärjestelmään

Suomen kansalainen on lain nojalla velvoitettu pitämään henkilötietonsa ajan tasalla Suomen väestötietojärjestelmässä. Ulkomailla solmittu avioliitto on siis myös rekisteröitävä.

Avioliitto rekisteröidään Suomen väestötietojärjestelmään Ilmoitus ulkomailla vihitystä Suomen kansalaisesta -lomakkeella. Jos kumpikin osapuoli on Suomen kansalainen, tulee kummastakin täyttää erillinen lomake. Lomakkeen voi täyttää ja tulostaa myös etukäteen.

Väestötietojärjestelmää ylläpitää Suomessa maistraatti, mutta ilmoituksen avioliiton solmimisesta voi jättää myös Suomen suurlähetystöön, joka toimittaa sen edelleen maistraattiin. Ilmoitusta jätettäessä tulee esittää alkuperäiset passit, tai afgaanin osalta afganistanilainen henkilökortti (tazkira) sekä alkuperäiset ja laillistetut todistukset avioitumisesta sekä avioliiton rekisteröinnistä Afganistanissa.

Ilmoitus ulkomailla vihitystä Suomen kansalaisesta väestötietojärjestelmään voidaan jättää päivitettäväksi samalla kertaa, kun avioitumistodistus sekä todistus avioliiton rekisteröinnistä Afganistanissa varmennetaan Suomen suurlähetystössä.

Kansalaisuus, syntymä ja isyys

Suomen kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään Suomen perustuslaissa, mutta myös muussa lainsäädännössä.

Kansalaisuus tarkoittaa valtion ja yksityisen henkilön välistä laillista suhdetta, joka sisältää molemminpuolisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Kukin valtio säätää itsenäisesti siitä, miten kansalaisuus saadaan, miten siitä voi luopua ja miten sen menettää. Suomen kansalaisuudesta säädetään 1.6.2003 voimaan tulleessa kansalaisuuslaissa (359/2003).

Suomen kansalaisuus voi perustua vanhemman tai ottovanhemman kansalaisuuteen (periytymisperiaate), Suomessa syntymiseen (syntymäperiaate), vanhempien keskinäiseen avioliittoon (legimaatio), hakemukseen (kansalaistaminen) tai ilmoitukseen. Maahanmuuttovirasto on toimivaltainen viranomainen kansalaisuusasioissa.

Kansalaisuusilmoituksen voi jättää sähköisesti.

Maahanmuuttoviraston sähköinen asiointi on laajentunut koskemaan kaikkia kansalaisuusilmoituksia. Voit saada Suomen kansalaisuuden kansalaisuusilmoituksella, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Ulkomailla asuvat voivat jättää seuraavat kansalaisuusilmoitukset Suomen edustustoon ulkomailla tai poliisille Suomessa:

Henkilökohtainen käynti Suomen edustustossa tai poliisilla on välttämätön vaikka jättäisit hakemuksesi sähköisesti. Sähköinen ilmoitus voidaan ottaa käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun olet käynyt edustustossa todistamassa henkilöllisyytesi ja toimittanut liitteet alkuperäisinä asiakirjoina.

Lisätietoja sähköisestä asioinnista löydät Maahanmuuttoviraston sivulta.

Lapsen kansalaisuus

Lapsi syntynyt avioliitossa

Lapsi saa syntyessään aina Suomen kansalaisuuden, jos äiti on Suomen kansalainen tai jos avioliitossa syntyvän lapsen äiti on ulkomaalainen ja isä Suomen kansalainen. Tällöin maistraatti merkitsee lapsen Suomen kansalaisuuden väestötietojärjestelmään saatuaan tiedon lapsen syntymästä.

Tieto lapsen syntymästä ilmoitetaan Suomen väestötietojärjestelmään Ilmoitus ulkomailla syntyneestä Suomen kansalaisesta -lomakkeella. Jätettäessä ilmoitusta Suomen edustustoon tarvitaan vanhempien passit tai muut viralliset henkilötodistukset sekä lapsen englannin kielelle käännetty ja asianomaisen maan ulkoasiainministeriössä legalisoitu syntymätodistus. Lapsen ja molempien vanhempien tulee olla mukana edustustolla lasta rekisteröitäessä.

Mikäli lapsella on myös toisen maan kansalaisuus, tulee ilmoitukseen liittää todistus asiasta. Todistuksen tulee olla viranomaisten laillistama.

Lapselle voidaan anoa passia, kun maistraatti on merkinnyt henkilötunnuksen Suomen väestötietojärjestelmään.

Lapsi syntynyt avioliiton ulkopuolella

Jos suomalaisen miehen ja ulkomaalaisen naisen lapsi syntyy ulkomailla avioliiton ulkopuolella, on isyys vahvistettava ennen kuin lapselle voidaan saada Suomen kansalaisuus. Isyyslain muuttamisesta annettu laki (1016/2009) on tullut voimaan 1.2.2010. Lain muutoksen jälkeen vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös, joka on voimassa siinä valtiossa missä se on annettu, tunnustetaan pääsääntöisesti Suomessa ilman eri vahvistusta. Toimivaltainen viranomainen on maistraatti. Muutos koskee 1.2.2010 tai sen jälkeen avioliiton ulkopuolella ulkomailla syntyneitä lapsia, joiden äiti on ulkomaalainen ja isä suomalainen.

Mikäli lapsen vanhemmat asuvat kumpikin eri maassa, Suomessa asuva osapuoli suorittaa isyydentunnustamisen Suomen viranomaisten luona. Afganistanissa asuva osapuoli suorittaa isyydentunnustamisen suurlähetystössä.

Maistraatin vahvistettua isyyden lapsesta voidaan jättää kansalaisuusilmoitus. Lisätietoa kansalaisuusasioista löytyy Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta www.migri.fi. Kun kansalaisuus on vahvistettu, lapselle voidaan anoa Suomen passia.

Ennen 1.2.2010 syntynyt lapsi

Isyyden vahvistaminen tapahtuu ennen 1.2.2010 syntyneeseen lapseen isyyden tunnustamismenettelyn kautta Suomen suurlähetystössä. Edustustossa suoritettavan isyydentunnustuksen yhteydessä tarvitaan:

  • lapsen englannin kielelle käännetty ja asianomaisen maan ulkoasiainministeriössä legalisoitu syntymätodistus
  • lapsen äidin englannin kielelle käännetty ja asianomaisen maan ulkoasiainministeriössä legalisoitu esteettömyystodistus, joka osoittaa äidin olleen naimaton lapsen syntymähetkellä
  • vanhempien passit tai muut viralliset henkilötodistukset sekä
  • lapsen passi tai muu virallinen henkilötodistus, jos sellainen on

Isyydentunnustuksen tekemistä varten tulee varata etukäteen aika edustustosta.

1.2.2010 tai sen jälkeen syntynyt lapsi

1.2.2010 tai sen jälkeen avioliiton ulkopuolella ulkomailla syntyneeseen lapseen tulee isyyden vahvistaminen suorittaa kyseisen maan lakien mukaan. Suomen suurlähetystö ei voi ottaa vastaan isyydentunnustuksia 1.2.2010 tai sen jälkeen syntyneistä lapsista.

Kannattaa huomioida, että isän nimi lapsen syntymätodistuksessa ja isän passissa ovat varmasti kirjoitettu samalla tavalla.

Suomen viranomaisia varten tarvitaan lapsen syntymätodistus englanniksi käännettynä sekä, jos isä on myös huoltaja, huoltajuustodistus ja isyydentunnustamistodistus. Asiakirjat tulee laillistaa Afganistanin ulkoministeriössä ja Suomen suurlähetystössä Kabulissa, jotta asiakirjoilla on oikeudellinen pätevyys Suomessa. Suomalaisen isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen syntymä ilmoitetaan Suomen väestötietorekisteriin.

Kun osapuolet asuvat eri maissa, voidaan suorittaa DNA-tutkimus edustuston avustuksella biologisen isyyden varmistamiseksi, koska Suomen maistraatit ja tuomioistuimet hyväksyvät ainoastaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tai Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset. Mikäli osapuolet asuvat samassa maassa isyydestä vieraassa valtiossa annettu päätös, joka on voimassa siinä valtiossa, tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta.

Monikansalaisuus Suomessa

Suomen lainsäädäntö hyväksyy monikansalaisuuden (kaksoiskansalaisuus). Suomalainen ei menetä Suomen kansalaisuutta, kun hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan saadessaan Suomen kansalaisuuden.

On kuitenkin huomattava, että myös toisen valtion lainsäädäntö vaikuttaa siihen, voiko henkilöllä olla nykyisen kansalaisuutensa lisäksi toinen kansalaisuus.

Jotta kansalaisuutta hakeva ei tahtomattaan menetä nykyistä kansalaisuuttaan, hänen on syytä selvittää etukäteen toisen valtion suhtautuminen monikansalaisuuteen. Helpoimmin tämä käy ottamalla yhteyttä asianomaisen valtion ulkomaan edustustoon.

Vaikka monikansalaisuus hyväksytään, voi monikansalainen (kaksoiskansalainen) menettää Suomen kansalaisuutensa 22-vuotiaana, jos hänellä ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Lisätietoja kansalaisuudesta löytyy Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta www.migri.fi

Maahanmuuttoviraston yhteystiedot: 

Postiosoite: PL 18, 00581 Helsinki

Päätoimipaikka: Panimokatu 2 A, Helsinki

Asiakaspalvelu: Lautatarhankatu 10, Helsinki

Puh. +358 71 873 0431

Fax +358 71 873 0730

Sähköposti: maahanmuuttovirasto(a)migri.fi

Adoptio ulkomailta

Jos olet Suomessa asuva henkilö ja harkitset adoptiota ulkomailta, pyydä kansainvälistä lapseksiottamispalvelua palvelunantajalta. Suomen ulkomaan edustustojen tehtävät adoptioissa liittyvät yleiseen ohjaukseen ja neuvontaan, adoptiota koskevien asiakirjojen legalisointeihin ja muihin notaaritehtäviin sekä Suomen viranomaiselle annettavaan virka-apuun.

Kansainvälisestä adoptioista ja menettelyistä saat tietoa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta.

Kansainvälistä lapseksiottamispalvelua antavat seuraavat yhteisöt:

Kun ulkomainen adoptio on pätevä Suomessa, alle 12-vuotias lapsi saa Suomen kansalaisuuden. Passin lapsi saa lähimmästä Suomen edustustosta. Lisätietoja matkustusasiakirjoista saat ulkoasiainministeriön kansalaispalveluiden passi- ja viisumiyksiköstä.

Yli 12-vuotias lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden kansalaisuusilmoituksella. Alaikäisen lapsen puolesta ilmoituksen voi panna vireille lapsen huoltaja tai edunvalvoja. Ilmoituslomakkeen voit jättää Suomessa poliisille tai ulkomailla Suomen edustustoon.

Lapsen alkuperämaan lainsäädännöstä riippuu, säilyttääkö hän myös sen maan kansalaisuutensa vai ei.

NOTAARI- JA LAILLISTAMISASIAT

Suurlähetystö voi myöntää tai laillistaa seuraavia asiakirjoja

  • asuinpaikkatodistus
  • avioitumistodistus
  • elossaolotodistus
  • passitodistus maahantuloviranomaisia varten
  • allekirjoituksen oikeaksi todistaminen
  • kopion oikeaksi todistaminen

Notaari- ja legalisointiasiat ovat yleensä maksullisia toimenpiteitä, katso tarkemmat tiedot palveluhinnastosta.

Todistusta haettaessa tai asiakirjaa laillistettaessa tulee asiaa hoitavan henkilön pystyä kertomaan, mitä tarkoitusta varten todistusta haetaan tai asiakirja laillistetaan.

Legalisoitavia asiakirjoja ei voi toimittaa edustustoon postitse, ainoastaan henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen välityksellä.

Asiakirjan legalisointi

Jotta ulkomailla (paitsi Pohjoismaat) laadittu ulkomaan viranomaisen antama asiakirja saisi tarkoitetun oikeusvaikutuksensa Suomessa, on asiakirja laillistettava (legalisoitava). Asiakirjan laillistaminen on asiakkaan oikeusturvaan liittyvä toimenpide, jolla varmistetaan se, että todistuksen antajalla on oikeus antomaassa maan lakien mukaan tällaisen todistuksen antamiseen ja että se on annettu oikeansisältöisenä ja on pätevä asiakirja antomaassa. Esimerkiksi vihkitodistuksessa on tärkeää, että vihkijänä toimineella henkilöllä on oikeus maansa lakien mukaan vihkiä.

Laillistaminen tehdään kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko kyseinen maa allekirjoittanut Haagin yleissopimuksen vuodelta 1961 vai ei. Haagin sopimukseen liittyneistä maista toimitettu asiakirja laillistetaan ns. Apostille-todistuksella (leima tai paperinen todistus). Afganistan ei ole liittynyt Haagin yleissopimukseen.

Asiakirjojen laillistusten käsittelyaika on kaksi viikkoa.

Afganistanin asiakirjojen laillistaminen

Afganistanin viranomaisten antamat todistukset laillistetaan siten, että ne ensin käännätetään englannin kielelle, sitten laillistetaan Afganistanin ulkoministeriössä ja tämän jälkeen Suomen suurlähetystössä Kabulissa. Edustusto perii toimenpiteestä palveluhinnaston mukaisen notaaritoimitusmaksun. Maksu suoritetaan Yhdysvaltain dollareissa Suomen ulkoasiainministeriön vahvistaman tilikurssin mukaan.

Jotta suomalainen asiakirja vastaavasti voidaan esittää Afganistanissa, se on ensin varmennettava Suomen ulkoasiainministeriössä ja tämän jälkeen Afganistanin suurlähetystössä Oslossa. Suomen suurlähetystöt ulkomailla voivat vahvistaa Suomen viranomaisten myöntämiä asiakirjoja ainoastaan poikkeustapauksissa.

Mikäli asiakirjan laillistaa joku muu kuin asianomainen tulee laillistajalla olla mukanaan:

  • vapaamuotoinen, alkuperäinen ja yksilöity valtuuttajan allekirjoittama, päivätty valtakirja, josta käy ilmi sekä valtuuttajan että valtuutetun nimet sekä mitä asiaa varten valtuus on annettu.
  • Henkilöllisyystodistus, joka on myös lähetettävä edustustoon sähköpostitse ennakkoon
  • valtuuttajan allekirjoituksella oikeaksi todistettu kopio passista ja afganistanilaisesta henkilöllisyyskortista (tazkira) sekä kopio valtuuttajan oleskeluluvasta tai viisumista sekä kopio passin Suomeen maahantuloleimoista.

Valtuuttaja on henkilö, jota asiakirja koskee, alaikäisen lapsen kohdalla valtuuttaja on hänen virallinen huoltajansa.

Avioitumistodistus

Avioliittotodistus tulee ensin laillistaa Afganistanin ulkoministeriössä ja sen jälkeen Suomen Kabulin-suurlähetystössä.

Edustusto perii toimenpiteestä palveluhinnaston mukaisen palvelumaksun/asiakirja. Maksu suoritetaan Yhdysvaltain dollareissa Suomen ulkoasiainministeriön vahvistaman tilikurssin mukaan.

Elossaolotodistus

Elossaolotodistusta varten henkilön tulee esittää passi.

Edustusto perii toimenpiteestä palveluhinnaston mukaisen palvelumaksun/asiakirja. Maksu suoritetaan Yhdysvaltain dollareissa Suomen ulkoasiainministeriön vahvistaman tilikurssin mukaan.

Passitodistus Afganistanin maahantuloviranomaisia varten

Suurlähetystö antaa uutta passia noudettaessa mukaan ns. passitodistuksen Afganistanin oleskeluoikeuden siirtämiseksi uuteen passiin. Todistus on maksuton.

Allekirjoituksen oikeaksi todistaminen

Henkilön tulee esittää passi edustustossa. Asiakirjan allekirjoitus suoritetaan edustuston virkailijan läsnä ollessa, jonka jälkeen allekirjoitus todistetaan oikeaksi. Todistus on maksullinen.

Kopion oikeaksi todistaminen

Alkuperäinen asiakirja ja sen kopio esitetään edustustossa. Edustusto todistaa kopion oikeaksi. Toimenpide on maksullinen.

Perintö ja testamentti

Kuolemantapauksissa suurlähetystö avustaa kotiutuksen ja väestötietorekisteri-ilmoitusten kanssa. Perintö- ja testamenttiasiassa suositamme kääntymään paikallisen lakimiehen puoleen.

Suurlähetystö ei voi toimia asianajajana tai oikeudellisena neuvonantajana. 

PASSI

Passi on Suomen kansalaiselle myönnettävä matkustusasiakirja. Vain voimassa oleva passi kelpaa matkustusasiakirjaksi. Henkilötietojen, eli nimen ja sukunimen tulee olla ajan tasalla. Rikkinäisellä tai turmeltuneella passilla ei kannata lähteä matkustamaan. Passi toimii myös todistuksena henkilöllisyydestä. Passiin merkitään vain yhden henkilön tiedot: lapsia ei voi merkitä huoltajien passiin.

Ulkomailla passihakemuksia otetaan vastaan Suomen edustustoissa. Edustustoja ovat suurlähetystöt, pääkonsulinvirastot ja konsulaatit. Kunniakonsulaatit eivät voi ottaa vastaan passihakemuksia. Passihakemus on aina jätettävä henkilökohtaisesti. Sitä ei voi jättää postitse tai asiamiehen välityksellä. Passia voit hakea asuinpaikasta riippumatta mistä tahansa edustustosta tai Suomessa miltä tahansa poliisilaitokselta.

Passihakemus voidaan laittaa vireille vain, kun henkilötiedot (muun muassa sukunimi, tiedot lapsista ja heidän huoltajatietonsa) täsmäävät Suomen väestötietojärjestelmän tietojen kanssa. Hakijan tulee itse huolehtia siitä että tiedot ovat ajan tasalla (Väestötietolaki 661/2009, voimaantulo 1.3.2010). Tietojesi tarkistamiseksi voit tarvittaessa olla yhteydessä omaan maistraattiisi. Suomen edustustot auttavat tietojen päivittämisessä.

Passin voimassaoloaika on enintään viisi vuotta. Alaikäisten on myös hankittava oma passi ja heidän tulee olla henkilökohtaisesti paikalla huoltajineen passihakemusta jätettäessä. Molempien huoltajien tulee olla paikalla hakemusta jätettäessä.

Passihakemukseen tarvitaan:

  • yksi passikuva (Valokuvaohje)
  • edellinen passi tai voimassaoleva henkilökortti
  • varastetusta tai kadonneesta voimassaolevasta passista paikalliselle poliisille tehty katoamisilmoitus
  • alle 18-vuotiaalta molempien huoltajien suostumus (joko hakemuskaavakkeeseen tai erillisenä liitteenä)
  • 17–30-vuotiaiden miesten on esitettävä selvitys (esim. sotilaspassi, vapautuspäätös) kutsunta- ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta
  • mahdollisesti paikallinen virkatodistus tai muu todistus Suomen kansalaisuudesta.

Mikäli passin hakijalla ei ole viranomaisen hyväksymiä henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja, selvitetään henkilöllisyys tutkinnallisin keinoin.

Molempien huoltajien tulee olla mukana lapsen passia haettaessa.

Ellei asevelvollisella hakijalla ole esittää selvitystä asevelvollisuuden suorittamisesta, hankitaan sotilasviranomaisten lausunto Suomesta, eikä passihakemusta lähetetä eteenpäin ennen kuin lausunto on saatu.

Lisätietoa: Passin hakeminen ulkomailla

Kuinka kauan passin saaminen kestää?

Tavallisen passin toimitusaika on yleensä n. 1-3 viikkoa, eli passin valmistumiseen menevät noin 4-6 vrk + kuljettamiseen tarvittava aika. Kuljetukseen tarvittava aika vaihtelee muutamasta päivästä (Eurooppa) 7-10 päivään (Aasia, Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka).

Lisämaksullinen pikapassi valmistuu hiukan lyhyemmässä ajassa 1-3 vrk.  Sen kuljetusmenettely ei poikkea tavallisen passin kuljettamisesta.

Passin noutaminen

Valmiin passin voi noutaa siitä edustustosta, jonne hakemus on jätetty. Toimituspaikaksi voi myös sopia jonkin muun edustuston, poliisin toimipisteen tai R-Kioskin. Passin voi noutaa myös passinhakijan valtuuttama henkilö.

Passin kadotessa matkalla

Ulkomailla voit saada passin katoamisen, rikkoutumisen tai anastamisen takia niin sanotun väliaikaisen passin kotimatkaa varten tai jo alkaneen matkan jatkamista varten. Väliaikainen passi myönnetään matkan ajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.  Väliaikainen passi tehdään edustustossa. Kannattaa huomioida, ettei esimerkiksi Yhdysvallat hyväksy väliaikaista passia ilman viisumia.

Varastetusta tai kadonneesta passista tulee tehdä paikalliselle poliisille katoamisilmoitus, joka tulee esittää edustustossa uutta passia haettaessa.

Mikäli Suomella ei ole omaa edustustoa maassa, on mahdollista kääntyä jonkun toisen EU-maan puoleen ETD:n (Emergency Travel Document) saamiseksi kotimatkaa varten.

Paljonko passi maksaa ja miten maksu hoidetaan?

Passihakemuksen käsittelymaksu maksetaan hakemusta jätettäessä. Ulkomailla passista maksetaan eurohintaa vastaava määrä edustuston käyttämässä valuutassa. Tarkista hinta ja maksutavat edustuston palveluhinnastosta. Jos passia ei jostain syystä voida myöntää tai jos passia ei noudeta, ei passin käsittelymaksua palauteta.

Passin kadotessa tai rikkoutuessa Afganistanissa

Yllämainittujen ohjeiden lisäksi tulee passinsa kadottaneen esittää poliisiraportti edustustolle uuden passin hakemisen yhteydessä

Passin toimitus

Uusi passi noudetaan henkilökohtaisesti tai se voidaan antaa henkilölle, jolla on mukanaan alkuperäinen valtakirja. Passeja ei postiteta. Lähetyskulut maksetaan passia anottaessa.

Väliaikainen passi

Kiireellisissä tapauksissa edustusto voi myöntää väliaikaisen passin. Väliaikainen passi myönnetään pääsääntöisesti vain kotimatkaa varten.  Käsittelymaksu peritään hinnaston mukaisesti.

Alaikäisen passi

Haettaessa passia lapselle, tulee lapsen ja molempien vanhempien olla läsnä. Mikäli toinen vanhemmista ei pääse, tulee hänen kirjoittaa valtakirja, jossa todetaan ettei passin hakemiselle ole estettä. Valmiin passin noutaminen: Mikäli vain toinen huoltajista on läsnä passia noudettaessa, tulee poissaolevalta huoltajalta olla valtakirja, mikäli lapsen vanhemmilla on lapsen yhteishuoltajuus. Nämä kaksi valtuutusta voivat olla samassa valtakirjassa. Valtakirja voi olla suomen-, ruotsin-, tai englanninkielellä.

Yksinhuoltajuutta koskeva todistus on esitettävä alkuperäisenä.

Pika- ja expresspassit

Passin voi tilata nopeutetulla toimitusaikataululla pika tai express –kiireellisyysluokkana.  Ulkomailla Suomen edustustoissa tilattavien pika- ja expresspassitoimituksissa on päiväkohtaiset kiintiöt eli maksimimäärät, jotka valmistaja ehtii valmistaa sovituissa aikarajoissa. Mikäli passijärjestelmä ilmoittaa päivän kiintiön olevan täynnä, ei sinä päivänä voida enää tilata nopeutetulla toimitusaikataululla passia.

Mikäli Express-passin hakemus laitetaan vireille edustustossa, se noudetaan vain Helsinki-Vantaan lentoaseman poliisin toimipisteestä.

Passin rikkoutuminen

Valmistusviallisen passin tilalle voi saada uuden passin maksutta.  Maksuttomuus ei kuitenkaan ole automaattista, siihen vaikuttaa passin kunto. Edustustolla on tarkat ohjeet passin kuntovaatimuksista. Epäselvässä tapauksessa valmistaja voi pyytää passin tarkastamista varten. Lisäedellytys on, että vanhassa passissa on käyttämättömiä sivuja. Passista ja uuden passin hankinnasta aiheutuvista kuluista voi hakea korvausta myös jälkikäteen. Uusi passi on voimassa vanhan passin voimassaolon mukaisesti, kuitenkin korkeintaan viisi vuotta. Edustustosta saa korvauksen hakuohjeet ja –kaavakkeen.

Afganistanin voimassaolevan viisumin siirtäminen uuteen passiin

Suurlähetystö antaa uuden passin noutamisen yhteydessä kirjeen Afganistanin maahanmuuttoviranomaisia varten voimassaolevan Afganistanin viisumin siirtämiseksi uuteen passiin. Afganistanin viranomaisissa viisumin siirtämistä varten tulee olla lisäksi kummatkin passit. Mikäli uuden passin myöntäminen perustuu siihen, että aiempi passi on varastettu tai kadonnut, tulee esittää myös paikallispoliisille tehty rikosilmoitus.  Näiden lisäksi on esitettävä uusi passi ja suurlähetystön antama kirje.

Tulosta

Päivitetty 24.4.2018


© Suomen suurlähetystö, Kabul | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot